tiistai 25. syyskuuta 2018

Hemmottelua vartalolle


Viime päivinä olen saanut viettää paljon aikaa ihanien ystävieni kanssa. Olemme jakaneet kuulumisia ja keventäneet sydämiämme. Olen myös päässyt hengähtämään kotiympyröistä kokonaisen päivän ajaksi. Nimittäin toissa viikonloppuna lähdin sielunsiskoni, ihanan serkkuni luokse.

Varasin koko päivän retkeeni ja mieheni hoiti pienokaistamme kotosalla. Serkkuni on samanlainen askartelija ja luova hääräilijä kuin minä, joten päätimme puuhastella päivän jouluvalmisteluja. Niin, onhan siihen jouluun aikaa, mutta tänä vuonna olen aloittanut sen miettimisen jo hyvissä ajoin. 


Joka joulu haluan tehdä suurimman osan lahjoista itse ja niin myös nytkin. Tapa on lähtenyt jo lapsuudenkodistani. Koen oppinineeni jo pienestä pitäen, että lahjojen antaminen on ihana tapa, mutta meillä vanhemmat arvostivat meidän lapsina itse tehtyjä lahjoja. Olen myös halunnut välttää joulun materialismia ja antaa jotain sellaista, johon olen nähnyt itse vaivaa ja myös ajatusta. Niinpä aina joulun alla tulee tehtyä paljon kaikkea itse, omin käsin.

Viikonloppuna serkkuni kanssa päätimme kokeilla hieman kotitekoisia ihonhoitotuotteita. Jalkakylpypommit ovat itseäni jo hetken kiinnostaneet ja nyt niitä sitten toteutimme kuorintavoiteen lisäksi. Todella helppoa ja hauskaa puuhaa. 


Jalkakylpypommit

Jalkakylpypommeja käytetään jalkakylvyssä, jossa jalat saavat ihanan hoitavan virkistyksen vaikka saunan lämmössä. 

Perusohjeeseen, josta saa n. 30 kylpypommia, tarvitset: 

3dl soodaa
1dl sitruunahappoa (saa ainakin apteekista)
3rkl öljyä
1tl vettä
2tl aromiöljyä, jonka voit korvata vedellä
4tl kuivia teelehtiä


Sekoita ensin sooda ja sitruunahappo keskenään. Voit lisäksi laittaa joukkoon 2rkl epsom-suolaa, jonka sanotaan mm. rentouttavan lihaksia, pehmentävän sekä kosteuttavan ihoa. Lisää tämän jälkeen öljy ja vesi sekoittaen. Öljynä voit käyttää oliiviöljyä tai kookosöljyä, joka tuo ihanan kookoksen tuoksun pommeihisi. Me käytimme kookosöljyä, jonka sulatimme kattilassa. 

Tämän jälkeen voit jakaa seoksen kahteen kulhoon ja laittaa hieman eri tuoksuja tai tehdä ison erän yhta ja samaa tuoksua. Me käytimme kylpypommeissamme piparminttuteen lehtiä sekä raastettua appelsiinin kuorta. Olen myöhemmin käyttänyt myös mustikkateetä ja sitruunaa sekä minttuteetä ja piparminttu aromiöljyä. Voit siis hyvin lähteä kokeilemaan omia lempi tuoksujasi.


Seos on valmis muotoiltavaksi. Voit käyttää silikonisia jääpalamuotteja, joihin painelet seosta tiiviisti, tai vain muotoilla käsissäsi seoksesta palloja. Itse tykkäsin jääpalamuoteista, joiden kanssa kylpypommeihin saa kivoja muotoja. Anna tämän jälkeen pommien kovettua n. 3 tuntia huoneenlämmössä. Voit laittaa kylpypommeja kivoihin lasipurkkeihin ja antaa niitä lahjaksi hemmottelua kaipaaville. 


Vartalonkuorintavoide

Tämä valmistuu myös helposti. 
Tarvitset vain:

2dl sokeria
0,5dl kookos- tai rypsiöljyä
2tl hunajaa

Kokeilimme molempia öljyjä ja huomasimme, että rypsiöljystä tulee kauniimman ja raikkaamman väristä. Tuoksuksi laitoimme sitruunamehua ja raastettua appelsiinin kuorta, mutta voit käyttää yrttejä, mausteita, aromiöljyä tms. Sekoita vain kaikki aineet keskenään ja laita kuorintavoide kauniiseen lasipurkkiin. 



maanantai 17. syyskuuta 2018

Villasukka villitys


Syksyn huomaa saapuneen kun kutimet löytyvät taas kaapin kätköistä aitiopaikalle, nojatuolin viereen. Niin kävi tänäkin vuonna. Sormet alkoivat syyhytä, kun näin vanhempieni luona Kodin kuvalehden (3/1.2.2018) ja siellä olevan ihanan ohjeen villasukista. 


Edesmennyt rakas mummuni oli taitava ja ahkera villasukkien neuloja. Hän sai tartutettua tuota ihanaa käsityövimmaa myös minuunkin. Monta kertaa meidän piti yhdessä neuloa villasukat, jotta oppisin sen haastavimman osuuden, kantapään neulomisen. Itselle villasukkkia en koskaan tullut ehtineeksi neuloa mummun eläessä, mutta pienet lasten sukat teimme harjoitukseksi. 


Nyt kuitenkin päätin tarttua härkää sarvista ja lähteä yrittämään sukkia itselleni, ilman mummun arvokkaita opastuksia. Olen ennestään kyllä kutonut ja perusniksit jo suurinpiirtein tiedän. Lehdestä löytyi myös mielestäni selkeät ohjeet ja ruutupiiroksesta oli helppo seurata palmikon neulomista. Onneksi myös netistä löytyy todella selkeitä videoita haastavimpia kohtia varten. Itsellänikään ei kovin tuoreessa muistissa etenkään tuo kantapää ollut, niin oli novitan video ihan todella loistava apu. 


Ensimmäinen sukka valmistui viikossa suuressa neulomisvimmassa ja olin erittäin ylpeä saavutuksestani. Toisessa sukassa meni hieman kauemmin, mutta minua yllätti itsessäni tuo kärsivällisyys ja asian loppuun asti vieminen. Monet kerrat olen aloittanut kaikennäköistä neulonta projektia ja ne on usein jäänyt kesken. Näitä keskeneräisiä tekeleitä löytyy monia kaapin perältä. Mutta nyt sain ne valmiiksi. Ja vielä pitkät, ihanat villasukat itselle.

Mieleeni nousi ajatus, siitä kuinka ylpeä mummuni olisi ollut saavutuksestani, jos eläisi vielä. Ja vain pelkkä ajatuskin siitä, mitä kuulin mummuni minulle sanovan, rohkaisi minua. Niin ihmeellistä, että joku ihminen voi jäädä sisimpään elämään niin vahvasti. Kiitos rakas mummu kannustuksesta ja innostuksesta, jonka sain näiden neuolomisen jälkeen. Olet suuri esikuvani.


Nyt olen aloittanut jo uuden projektin tästä innostuneena. Saa nähdä, mitä niistä tulee ja ehkä tännekin jossain vaiheessa jaan tuotoksia. ;)

perjantai 7. syyskuuta 2018

Kylttien nikkarointia vanhoista laudoista

Viime viikonloppuna ison pihamme täytti pihakirppismyyjät, moni kävijä sekä aivan ihana tunnelma. Idea pihakirppiksesta nousi noin kuukausi sitten, kun saimme siskoni kanssa ajatuksen järjestää tapahtuman, jossa voisimme myydä omia tarpeettomia vaatteita ja tavaroita eteenpäin. Pikkuhiljaa tapahtuma alkoi saada mielessämme selkeän kuvan ja nimeksikin keksimme "vanhan koulun suurpihakirppis". 

Kutsuimme tuttujamme myymään omia tarpeettomia kaapintäytteitä, jotta ihmisiä lähtisi enemmän liikkeelle. Muutkin innoistuivat ideastamme ja loppujenlopuksi pihaamme tuli yhteensä kymmenen meille entuudestaan tuttua myyjää ja soittoja tuli myös monista kiinnostuneista. Lisäksi avasin ovet päärakennuksen toiseen puoleen, kotiimme, joka on remontoitu sisustusintoilijan koulu-unelmaksi. Keittiöön perustimme myös pienen kahvilan, jossa myimme itse tehtyä omenakaurapaistosta sekä kahvia, teetä ja mehua. 




Tapahtuma sai paljon kehuja ja kiinnostuneita koulussakävijöitä riitti. Kahvia myytiin yli sadalle hengelle ja kirppikselläkin meni hyvin kaupaksi. Myös kotimme sai paljon kehuja, jotka lämmittivät ainakin omaa sydäntäni. Voi siis sanoa, että kaikin puolin onnistunut ensikerraksi ja kyselyitä jatkollekin on tullut. Mitähän sitä ensikerraksi keksii? ;)




Aina kun järjestän jotain, haluan tehdä sen huolella ja monella ihanalla yksityiskohdalla täyttäen. Nytkään en voinut vastustaa kiusausta panostaa kyltteihin, joita pystytin pihaamme. Keskelle pihaa laitoimme tolpan, johon kiinnitimme nuo ihanat viitat "kahvio", "wc" ja "kirppis", sekä nuolet osoittamaan mistä suunnasta mikäkin löytyy. Ulko-oven viereen laitoin "käy sisään" kyltin, josta löytyy kuvia edellisestä postauksestani. Myös vessan ovemme sai piristyksen "wc" ja "sovitus" kylteillä.  Lisäksi innostuin vielä merkitsemään pihaamme kylteillä parkkipaikat saman tyylisillä kylteillä. 

Ajattelen, että näin ihmisten on helpompi uskaltautua sisään ja pysyä kartalla, mistä löytyy mitäkin. Samalla ne tuovat pientä kaunistusta tylsiin infoihin.




Pohjana kyltteihin käytin vanhaa harmaantunutta lautaa, jota oli löytynyt aikoinaan vanhempieni kotoa. Materiaalina tuo lauta on yksi lemppareistani. Siitä voi keksiä vaikka mitä ja sen käsittelyyn ei mene aikaa, sillä se on itsessään jo niin kaunis. 

Tässä vaiheessa voisi katkoa laudat sopivan kokoisiksi palasiksi ja muotoilla nuolet. Itsellä oli kuitenkin jälellä palasia, joita käytin hyväksi ja vasta lopuksi leikkasin ylimääräiset pois ja muotoilin nuolet.

Pieniin palasiin lähdin maalaamaan kotoa löytyvällä valkoisella listamaalilla tekstejä, joita niihin halusin kirjoittaa. Maalilla en pitänyt niin väliä, mutta ehkä kannattaisi valita ulkomaalia ulos tuleviin kyltteihin, jotta maali pysyisi sateestakin huolimatta laudassa hyvin. Itsellä kyltit ei tule olemaan pitkiä aikoja ulkona, joten ainakin vielä on tekstit hyvin pysynyt myös sisämaalilla paikallaan.



Joskus ostin sisustus liikkeestä tuollaisen ihanan metallisen kirjainsabluunan ja sille kaveriksi olen myöhemmin löytänyt kirppareilta pienempiä kirjaimia sekä numeroita sisältäviä sabluunoita. Joihinkin kyltteihin sabluunoista löytyvä kirjasinkoko oli juuri hyvä. Tällöin kopion lyijykynällä sabluunaa apuna käyttäen kirjaimet valmiiksi lautaan ja maalasin ne valkoisella maalilla. Kylttejä tuli tehtyä aika monia, ja harjaannuinkin kirjoittamaan tuota fonttia ilman sabluunaakin. Näin pystyin suurentamaan kokoa mallista ensin lyijykynällä hahmottaen ja sitten maalaamalla. 

Tolppien päät, joihin oli tarkoitus kiinnittää ulos tulevia kylttejä muotoilin sirkkelillä terävään muotoon, jotta saisin ne helposti lyötyä maahan kiinni. Kyltit, joita ehkä myöhemmin haluat siirtää kannattaa ruuvata tolppaan. Näin tein viitta kyltin kanssa, mutta "käy sisään" -kyltin naulasin, sillä uskon ettei sitä tule muutettua. Sisälle tuleviin kyltteihin, joita itselläni oli "wc" ja "sovitus", kiinnitin nurjalle puolelle kahdet lyhyet isokantaiset ruuvit. Näin sain sidottua ruuvien väliin haluamani pituisen narun, jolla sain ne kiinnitetttyä oveen. Ruuvien kiinnityksessä kannattaa olla tarkkana ettei ruuvi tule läpi oikealta puolelta. 

Itselle tämä oli todella mieluisaa puuhaa ja tehdessä keksin aina uusia paikkoja, joihin voisin tehdä kyltin. Tässä vaan muutama idea, joita itse olen toteuttanut, mutta olen miettinyt myös, että esimerkiksi lastenhuoneet voisi nimikoida tällaisilla kylteillä. Tai miksei voisi lahjaksikin nikkaroida esimerkiksi isovanhempien oveen suloisen kyltin esim. "mumma ja ukki". 

  

tiistai 4. syyskuuta 2018

Käy sisään


Tätä olen odottanut, että saisin aloitettua oman blogini. Idea blogin aloittamisesta on pyörinyt mielessäni jo monia kertoja, mutta jokin on aina ollut tekosyynä aloitukselle. 

Ehkä on asiallista hieman esittäytyä ja kertoa, millaisissa ympyröissä elelen. Olen 28-vuotias, maalta kotoisin oleva ja tällä hetkellä esikoisemme kanssa kotona hääräilevä kotiäiti. Kotimme löytyy tälläkin hetkellä maalta, pienestä Laihian kylästä Kiukaisten ja Panelian rajalta. 







Olen ammatiltani lastentarhanopettaja sekä pukuompelija ja mieheni on opettaja. Onkin osuvaa, että  kotinamme on vanha kansakoulu, jonka ostimme mieheni kanssa 2016 keväällä. Hehtaarin tonttimme koostuu kahdesta n. 200m² talosta, joista toinen on toiminut alakouluna ja rakennettu 1952 sekä toinen yläkouluna, joka taas puolestaan on rakennettu 1933. Ei siis epäilystäkään etteikö täällä projektia riittäisi koko loppuelämäksemme. 



Yläkouluun eli meidän päärakennukseemme pääsimme muttamaan 2018 tammikuussa, kun saimme remontoitua kaikki, mitä sillä hetkellä tarvitsimme. Remontoitu n. 100m² osa koostuu keittiöstä, kodinhoitohuoneesta, ruokailutilasta, olohuoneesta, wc:stä, pesuhuoneesta, eteisestä sekä yhdestä makuuhuoneesta. 

Remontti pursui tuolloin jo korvistakin, joten päätimme pitää pienen tauon ja jatkaa taas myöhemmin. Keväällä ja kesällä emme kuitenkaan mieheni kanssa vaan osanneet olla toimettomina, vaan aloimme suunnittelemaan, siistimään ja laittamaan kuntoon isoa pihaamme. Nyt noin viikko sitten olemme myös jatkaneet päärakennuksemme remonttia.


Kaiken tämän remontin lisäksi intohimonani on sisustaminen. Siksi projektimme onkin minulle kuin unelmaa. Saan toteuttaa omia visioitani ja suunnitella kodistamme juuri sellaisen kuin itse haluan. Onneksi isäni, joka on tehnyt suurimman osan remontistamme, ja mieheni ovat luottaneet minuun suunnittelijana. Tykkään vanhan ajan havinasta, joka saa näkyä sisutuksessani, mutta myös vaaleista pastellin sävytteisistä väreistä. Olen aitojen materiaalien kannattaja ja haluan myös koulumme remontoinnissa ottaa huomioon talon historian.

Arkeeni mahtuu myös tavallista lapsiperheen hulinaa. Aina uusien taitojen oppimisesta unisiin, valvottuihin öihin ja kaikkea siltä väliltä. Kovin konkariksi en voi itseäni sillä saralla kehua, sillä kokemusta on vasta vuoden ajalta. Omaa ihanaa vastapainoa arkeen on myös kirppareilla kiertely ja käsitöiden tekeminen. Tykkään tehdä kaikennäköistä niin kankaasta, langasta kuin puustakin.




Sinä lukija, olet erittäin tervetullut seuraamaan minun tavallista arkeani kaikkien näiden asioiden ympärillä ja ehkä saamaan inspiraatioita myös omiin projekteihisi tai arkeesi. 

Käy sisään arkeeni!